Sarjakuvan voimalla toteutettua bloggausta pienen ihmisen elämästä.
Moi. Tänään oli aikainen herätys ja minua väsyttää. Siksi en jaksanut tussata selvemmin. Hyvää illanjatkoa.
...Olen siis selvästikin minä.
Ja minä sitten niin pyhästi lupasin että alkaisin panostaa näiden laatuun. No, joskus toiste sitten.
Huomasin tässä eilen taas, että ne horoskoopit on aika jännä juttu. Eilenkin juttelin myöhään kaverini kanssa aiheesta, samalla kun hän pohti erään kaverinsa horoskooppimerkkiä. Ja minä siinä kuunnellessani etsin ystävämme Googlen avulla jotain kivoja sivuja aiheesta. Kyllä. Ja niinkin oudolta kuin se kuulostaa, niin tunnistan itseäni yllättävän paljon niistä luonnehdinnoista, joita horoskooppimerkistäni on. Ja niillä sivuilla, joissa on erikseen määritelty mies- ja naissukupuolen edustajat, kuvaa juuri tuo ensinnä mainittu eniten minua. Siis mitä hittoa? :’D Kaverini totesi siihen tietoon että olen niin mies. Okeei. Raavas mies joka pukeutuu näin kesäisin melkein kokoajan hameeseen tai lyhyenpuoleiseen mekkoon. Kiintoisaa.
Ja sitten kanssa eilen huomasin, kun olimme tuon kyseisen kaverini kanssa ulkona, että minun kenkäni eivät tee hyvää jaloilleni. Vanhojen testi-ballerinojeni tultua tiensä päähän kävin ostamassa uudet, jotka nyt sitten aina ulkoilutettaessa repivät kantapääni auki. Siitä syystä minun toisessa kantapäässä on ilmiselvä vampyyrin purema. Alankohan kohta kimaltaa auringonvalossa tai jotain?
No, ainakin niiden kanssa voi pyöräillä. Voisi niitä sitten vähän lyhkäisempinä koulupäivinä käyttää tai jotain.
Että semmoista vuodatettavaa minulla oli näin vaihteeksi.
Aloitimme kaverini kanssa lenkkeilyn.
Ja lenkillä on hyvä miettiä syvällisiä.
Skanneri tappo oranssin ja muutti sen punaseksi. Ja tokassa ruudussa lukee sitten KURJAA eikä hurjaa eeh.
